Hyvinkää

1)Tiivistelmä

Tämä raportti vastaa yhteen kysymykseen: mihin teknologiamurros osuu Hyvinkäällä ja kuinka nopeasti? Vastaus tiivistyy neljään havaintoon.

Yritysten yhteisövero on yhden automaatiomarkkinan varassa

Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus — Konecranes-konsernin kolme yhtiötä ja KONE Industrial Oy — kantaa 64 % siitä arvosta, joka yhteisöverossa mitattuna muodostuu Hyvinkäällä kotipaikkaa pitävissä yrityksissä, ja pelkkä Konecranes Oyj 48 %. Kaupungin omista verotuloista yhteisövero-osuus on kahdeksan prosenttia (9,7 M€ vuonna 2025), joten riski ei koske kaupungin veropohjaa kokonaisuutena vaan tätä osaa ja alan työpaikkoja (luku 7). Näiden yritysten markkina on juuri se, jonka arvonluontiverkostojen luokitus nimeää murroksen kohteeksi: siirtymä kuljettajallisesta liikenteestä ja toisteisesta kuormausautomaatiosta kuljettajattomaan liikenteeseen ja älykkääseen kuormausrobotiikkaan. Hyvinkääläisten yritysten yhteisöveron kannalta murros on mahdollisuus ja riski samassa yhtiössä. Ilman suurinta maksajaa Hyvinkää on rakennetun ympäristön ja kaupan kaupunki, jonka yritysten yhteisövero on 26,7 M€ — noin puolet nykyisestä.

Työ altistuu tekoälylle keskimääräisesti — mutta palkkasumma enemmän

Työpaikat jakautuvat Rakennettuun ympäristöön (GVN07), Tavaroiden valmistukseen (GVN03), Vaihdantaan (GVN08) ja Terveyteen (GVN12), kukin 13–18 prosenttia. Työpaikkojen tekoälykorvattavuus on 4,6/10. Luku on asteikolla 1–10, jossa 1 tarkoittaa, ettei ammatin tehtäviä voi korvata tekoälyllä, 5 sitä, että noin puolet tehtävistä on korvattavissa, ja 10 sitä, että tehtävät on jo korvattu; alueen luku on sen työpaikkojen keskiarvo (luku 5). Hyvinkään 4,6/10 on sama kuin koko maassa (4,6/10) ja Uuttamaata (5,1/10) matalampi, koska Hyvinkäällä on enemmän hoivan, rakentamisen ja myynnin työtä ja vähemmän pääkonttorien asiantuntijatyötä. 26 % työpaikoista on ammateissa, joissa yli 70 prosenttia tehtävistä on automatisoitavissa (koko maa 22 %). Ne ovat liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoita sekä tekniikan erityisasiantuntijoita — eivät kaupungin suurimpia ammattiryhmiä, lähihoitajia ja myyjiä. Palkkasummasta näiden ammattien osuus on kuitenkin 32 %, ja kunnallisvero kertyy palkkasummasta.

Kaksi toteutumatonta hanketta ratkaisevat vuoden 2040 veropohjan

Eteläinen elinkeinoalue moottoritien ja valtatie 25:n risteyksessä — Well Business Park, noin 600 hehtaaria raakamaata — on Pelikirjan 2027–2030 kärkihanke ja ainoa keino hajauttaa yrityskenttää. Palopuron asemanseutu pääradan varrella, tavoitteena noin 10 000 asukasta vuoden 2030 jälkeen, on ainoa hanke, joka kasvattaisi palkkatulopohjaa merkittävästi; se riippuu valtion ratkaisuista pääradan kapasiteetista ja lähijunaliikenteestä.

Strategia ei vielä nimeä tekoälyä

Pelikirja 2027–2030 tunnistaa digitalisaation tukipilarina, mutta ei tekoälyn työmarkkinavaikutusta eikä yhteisöveron keskittymää. Luvun 9 suositukset rakentuvat tämän aukon ympärille: seuranta (T17), keskittymäriskin hallinta, Well Business Parkin toimialaohjaus ja täydennyskoulutus niihin ammatteihin, joiden sisältö muuttuu ensin.

T01Hyvinkään avainluvut

Lähteet: Tilastokeskus, väestörakenne ja työssäkäyntitilasto; Verohallinto, yhteisöjen tuloverotus 2024; Hyvinkään tilinpäätös 2025 (työpaikkaomavaraisuus); luku 5.

Mitä arvonluontiverkostot ovat?

T06aArvonluontiverkostot

Tutustu arvonluontiverkostoihin:

Lähteet: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, TuVJ 2/2026 Societal transformations 2026–2045 (Radical Technology Inquirer: 100 teknologiaa × 20 verkostoa, vaikutus- ja kypsyysarviot; teknologioiden nimet Ratkon suomennoksia); Linturi & Kuusi, Suomen sata uutta mahdollisuutta (verkostot ja regiimiparit); Hyvinkään osuudet T06 ja T11. Vaikutus on valiokunnan pisteytys 0–20 (20 = muuttaa verkoston toimintatavan). Kypsyys on valiokunnan arvio teknologian valmiudesta asteikolla 1–7: 1 periaate osoitettu teoriassa, 4 toimiva prototyyppi, 6 tuotteita toimitetaan kasvavassa määrin, 7 kilpailevia tuotteita markkinoilla. Esimerkeiksi on avattu suurin verkosto yritysten yhteisöverossa ja suurin verkosto työpaikoissa. Listoissa on myös teknologioita, jotka muut arviot nostavat esiin mutta joita valiokunnan pisteytys ei sisällä; niiden vaikutus ja kypsyys ovat Ratkon arvio samoilla asteikoilla, ja lähde ja peruste näkyvät osoittamalla riviä. Kypsyystasot ja niiden vastaavuus TRL-asteikkoon on avattu edellä.

T02Hyvinkään tärkeimmät arvonluontiverkostot (GVN) ja niiden muutosalttius

Lähteet: T06, T11 ja T16. Muutosalttius ja aikajänne ovat Ratkon arvio; peruste luvun 6 taulukossa T18.

2)Hyvinkään lähitulevaisuuden kehitys

Hyvinkää 2030

Yleisesittely

Vuonna 2030 Pelikirjan 2027–2030 strategiakausi on päättymässä. Hyvinkää Areena on avattu keskustaan: Laurea-ammattikorkeakoulun tilat, liikuntaolosuhteet ja suuret tapahtumat ovat samassa rakennuksessa. Aseman koulun ja Koritsoonin alue rakentuu Urheilukadun uuden sillan ympärille, ja Parantolan suojeltu kivilinna on saanut uuden käytön. Well Business Park on siirtynyt kehityskuvasta ensimmäisiin tontteihin: Kallionopon 29 hehtaarin laajennus on asemakaavoitettu ja luovutettavana. Kaupungin brändi on Elinvoimainen elämyskaupunki, ja sen kolme kärkeä — yrittämisen ja osaamisen kaupunki, liikuttava hyvinvointikaupunki, rohkeasti kehittyvä luontokaupunki — ovat seuraavan Pelikirjan pohja.

Asukasluku ja sosiaalinen rakenne

Hyvinkäällä asuu Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 47 864 ihmistä; kaupungin nopean kasvun suunnitteessa noin 48 202. Väestö on kasvanut maahanmuutosta, ei syntyvyydestä: vuosittain syntyy alle 300 lasta, ja alakoulujen oppilasmäärät pienenevät. Työikäisten määrä on kääntynyt laskuun, ja väestöllinen huoltosuhde on 65,2 — vuonna 2025 se oli 63,3. Ikääntyneiden määrän kasvu näkyy asumisen kysynnässä: kaupunki on Asumisen linjausten mukaisesti ohjannut ikääntyvien asumista keskustaan palvelujen ääreen.

Rakennushankkeet ja kuntakehitys

Hangonsillan vanha ratapiha on muuttunut asuinalueeksi, jolle rakentuu koteja noin 2 000 asukkaalle; alue vaati maaperän puhdistuksen ja mittavat massanvaihdot. Metsäkaltevan kaupunkikylä on laajentunut pientaloilla ja kerrostaloilla, ja Sveitsin uusi asuinalue rakentuu keskustan tuntumaan. MAL-sopimuksen tavoite, 400 asuntoa vuodessa, on toteutunut vain osittain: asuntorakentaminen hiipui vuonna 2022 eikä kaupunki odottanut sen elpyvän vuonna 2026. Kehätien yritysalueella Keskon Onnisen ja K-auton logistiikkakeskus on valmis ja Kulomäen 300 000 kuution lämmön kausivarasto käytössä. Hakakallioon on noussut päivittäistavarakauppaa ja toimitiloja, ja Kalevankadun vanhat teollisuuskorttelit (Hiiltomo) on kaavoitettu liike- ja työpaikka-alueeksi.

Valtakunnallisia trendejä kunnan näkökulmasta

Helsingin seudun MAL-sopimus 2027 on voimassa, ja pääradan Pasila–Riihimäki-kapasiteetin toinen vaihe on rakenteilla — se on Palopuron aseman edellytys. Hanko–Hyvinkää-radan sähköistys on maakuntakaavan hanke, jonka päätös ratkaisee, siirtyvätkö Hangon sataman kuljetukset valtatie 25:ltä raiteille. Tekoälyn käyttöönotto työelämässä on edennyt: Anthropicin tutkijoiden skenaariot vuodelle 2030 eroavat toisistaan siinä, onko tekoäly ollut "tavallinen teknologia" (kognitiivinen työllisyys −0,5 %) vai mullistus (−21,5 %). Hyvinkään työpaikkarakenne on Uuttamaata vähemmän altis kummassakin tapauksessa, koska sen työ on hoivaa, rakentamista, valmistusta ja myyntiä (luku 5).

Ilmasto ja varautuminen

Hyvinkää on Hinku-kunta: kaupungin tavoite on vähentää alueen kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä, ja Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta samana vuonna. Kulomäen lämmön kausivarasto ja Ridasjärven kiertotalousalue ovat kaupungin oman maan päästövähennyksiä. Ilmatieteen laitoksen skenaarioissa talvet ovat vuonna 2030 jo selvästi lämpimämpiä ja sateisempia kuin vertailukaudella 1981–2010, ja rankkasateet ovat voimistuneet; Hyvinkään hulevesiohjelma on kaupungin varautumisen työkalu, koska kaupunki sijaitsee Vantaanjoen latvoilla ja sen hulevedet virtaavat koko Vantaanjoen laaksoon.

Uhat

Kolme asiaa voi mennä toisin. Asuntorakentaminen ei elvy, ja MAL-tavoite 400 asuntoa vuodessa jää jatkuvasti täyttymättä, jolloin Hangonsilta ja Sveitsi rakentuvat hitaasti ja väestö jää trendiennusteeseen. Työttömyys, joka oli 13,8 prosenttia vuoden 2025 lopussa ja jonka kuntaosuusmenot kasvoivat 67 prosenttia yhdessä vuodessa, jää korkealle ja syö kunnallisveron kasvun. Ja valtion talous: valtionosuudet, jotka olivat 15,8 miljoonaa vuonna 2025, ovat valtion säästöpäätösten varassa.

Hyvinkää 2040

Yleisesittely

Vuonna 2040 Hyvinkään kasvu on siirtynyt Palopurolle. Pääradalle on rakennettu uusi lähijuna-asema, ja sen ympärille rakentuu tiivis asemanseutuyhdyskunta — kaupunginhallituksen vuonna 2016 valitsema Suur-Metsäkalteva-rakennemalli, jossa asema tukeutuu Metsäkaltevaan. Tavoite on noin 10 000 asukasta. Eteläinen elinkeinoalue on kaupungin toinen kasvupää: Well Business Park on rakentunut vaiheittain moottoritien ja valtatie 25:n risteykseen, ja kaupunki on hankkinut maata sen laajentamiseksi. Keskustaajaman osayleiskaava on uusittu 2020-luvun lopulla, ja se ohjaa kasvun näihin kahteen suuntaan.

Asukasluku ja sosiaalinen rakenne

Väestöä on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 49 685, nopean kasvun suunnitteessa noin 50 667. Ero on Palopuro: ilman asemanseutua kasvu on ennusteen tasoa, sen kanssa suunnitteen. Huoltosuhde on 66,3. Uudenmaan liiton projektioissa maakunnan kasvu painottuu edelleen pääkaupunkiseudulle ja sitä lähimpiin KUUMA-kuntiin; Hyvinkää on niistä pohjoisin, ja sen asema riippuu pääradan matka-ajasta.

Rakennushankkeet ja kuntakehitys

Hyvinkään itäinen ohikulkutie yhdistää valtatiet 3 ja 25 ja on vienyt raskaan liikenteen pois keskustasta. Kalevankadun länsipuoli on liike- ja työpaikka-aluetta, ei enää teollisuutta. Kaupungin oma kiinteistökanta — koulut, päiväkodit, Areena — on mitoitettu pienemmille lapsi-ikäluokille ja suuremmalle ikääntyneiden määrälle. Ridasjärven kiertotalousalue ja Kulomäen energiaratkaisut ovat osa maakunnan hiilineutraaliustavoitetta.

Valtakunnallisia trendejä kunnan näkökulmasta

Uusimaa-kaava 2050:n liikennehankkeet — Lentorata, pääradan lisäraiteet, logistiikan poikittaisyhteydet — ovat joko toteutuneet tai pudonneet pois, ja se ratkaisee Hyvinkään saavutettavuuden Helsinki-Vantaalle ja Tampereelle. Uudenmaan liiton neljästä skenaariosta vuoteen 2050 kaksi on Hyvinkäälle suotuisia: Globaalin teknologian ehdoilla, jossa automaatio ja tekoäly ovat mullistaneet työelämän ja Hyvinkään nostolaite- ja logistiikkaosaaminen on kysyttyä, ja Euroopan renessanssi, jossa Suomeen syntyy energiaintensiivistä vihreää teollisuutta ja eteläinen elinkeinoalue on sille valmis paikka.

Ilmasto ja varautuminen

Vuoteen 2040 mennessä Suomen vuosisademäärä on Ilmatieteen laitoksen mukaan kasvanut 5–10 prosenttia vertailukaudesta, lumipeite on ohentunut ja hyvin voimakkaat sateet ovat 1,5–2,5 kertaa yleisempiä kuin 2000-luvun alussa. Hyvinkäällä se tarkoittaa hulevesien hallintaa uusilla alueilla — Palopuron asemanseudulla ja eteläisellä elinkeinoalueella — sekä Vantaanjoen tulvariskin hallintaa alajuoksun kuntien kanssa. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 velvoittaa kunnat varautumiseen, ja Uudenmaan liitto on laatinut maakunnallisen sopeutumistarkastelun hiilineutraaliustiekartan jatkoksi. Hyvinkään vuoden 2030 Hinku-tavoite on joko saavutettu tai jäänyt matkan varrelle; uusi tavoite on ei-kasvihuonekaasupäästöjä 2050.

Uhat

Uudenmaan liiton skenaarioista kaksi on Hyvinkäälle vaikeita. Näivettymisestä hyvinvointitalouteen on maailma, jossa Eurooppa jää teknologiakehityksestä jälkeen, talouskasvu on matala ja ikääntyminen painaa — silloin Palopuro ei rakennu, koska kysyntää ei ole. Pakolaiset ja polarisaatio on maailma, jossa turvallisuusympäristö on epävakaa ja elinkeinorakenne palaa paikalliseen tuotantoon; Hyvinkään vientiteollisuus kärsii, mutta paikallinen valmistus ja logistiikka voivat hyötyä. Tekoälyn osalta uhka on se, että Anthropicin tutkijoiden äärimmäinen skenaario toteutuu: kognitiivinen työttömyys nousee 18 prosenttiin, ja Hyvinkäällä se osuu liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoihin — 26 % työpaikoista — ja kunnallisveroon.

Hyvinkää 2050

Yleisesittely

Vuonna 2050 Hyvinkää on Uusimaa-kaavan mukainen seudullinen keskus pääradan helminauhassa: keskustaajama, Palopuron asemanseutu ja eteläinen elinkeinoalue muodostavat kolme keskittymää, joita yhdistävät päärata, valtatie 3 ja itäinen ohikulkutie. Uudenmaan maakuntaohjelman visio vuodelle 2050 on "Euroopan ympäristöviisain, innovatiivisin ja onnellisin maakunta", ja Hyvinkään osuus siitä on logistiikan, energian ja kiertotalouden osaaminen.

Asukasluku ja sosiaalinen rakenne

Väestökehityksellä on kaksi uraa. Kaupungin nopean kasvun suunnitteessa Hyvinkäällä asuu noin 53 127 ihmistä (+13 % vuodesta 2025); Kuntaliiton kuntakortin perusuralla 46 037, eli vähemmän kuin nyt, ja huoltosuhde on 77,6. Ero on koko Palopuron ja Well Business Parkin mittainen. Kummallakin uralla väestö on ikääntynyt: ikääntyneiden määrän kasvu jatkuu kaupungin arvion mukaan yli 35 vuotta vuodesta 2025.

Rakennushankkeet ja kuntakehitys

Palopuron asemanseutu on valmis ja eteläinen elinkeinoalue rakennettu, jos vuoden 2030 jälkeiset päätökset on tehty. Keskustan kerroksellinen rakennuskanta — Villatehdas, Parantola, Aseman koulu — on säilytetty ja saanut uudet käytöt. Kaupungin oma maanhankinta, noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa raakamaahan, on tehnyt kummankin kasvupään mahdolliseksi.

Valtakunnallisia trendejä kunnan näkökulmasta

Luvun 5 tekoälyluvut on laskettu tilanteesta, jossa käyttöönotto on tapahtunut; vuoden 2050 horisontilla ne ovat siis luettavissa sellaisinaan. Jos 26 % vuoden 2023 työpaikoista on ammateissa, joiden tehtävistä yli 70 prosenttia on automatisoitu, näiden ammattien työn sisältö on muuttunut — ei välttämättä niiden määrä, sillä laskenta ei sisällä uusia tehtäviä, joita automaation tilalle syntyy. Hoivan, rakentamisen ja palvelutyön ammatit, jotka ovat Hyvinkään suurimmat, ovat samalla horisontilla robotiikan, eivät tekoälyn, kysymys.

Ilmasto ja varautuminen

Vuosisadan puoliväliin mennessä Suomen keskilämpötila on Ilmatieteen laitoksen RCP4.5-skenaariossa noussut selvästi, talvet eniten, ja talvisade tulee yhä useammin vetenä. Hyvinkäällä hulevesi- ja tulvariski on rakennettu sisään kaupunkirakenteeseen: viheralueohjelma 2025–2034 ja hulevesiohjelma mitoittavat uudet alueet voimistuneisiin sateisiin, ja ikääntynyt väestö — huoltosuhde 77,6 perusuralla — on hellejaksojen aikana hyvinvointialueen ja kaupungin yhteinen varautumiskysymys. Hinku-verkoston pitkän aikavälin tavoite, ei kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2050, on kaupungin oma mittari.

Uhat

Vuoden 2050 suurin uhka on se, että kumpikaan kasvupää ei toteudu: Palopuron asema jää pääradan kapasiteettipäätösten jalkoihin ja eteläinen elinkeinoalue ei saa ankkuriyrityksiä, jolloin Hyvinkää on Kuntaliiton perusuran kaupunki — 46 000 asukasta, huoltosuhde 77,6 ja työikäisiä 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Toinen uhka on yrityskentän yksipuolisuus: jos nostolaitemarkkinan automaatioaalto siirtää tuotantoa ja tulosta muualle, alan työpaikat ja kaupungin yhteisövero-osuus seuraavat perässä (luku 7).

T03Väestö ja sosiaalinen rakenne

Kaksi ennustetta, kaksi kysymystä. Tilastokeskuksen ennuste jatkaa viime vuosien muuttoliikettä ja päätyy kasvuun; Kuntaliiton väestöennusteen perusura, jonka MDI laatii Kuntaliitolle vuoteen 2050, painottaa syntyvyyden laskua ja ikärakennetta ja päätyy laskuun (−2,1 % vuodesta 2024, työikäisiä −10,4 %). Kaupungin oma nopean kasvun suunnite olettaa, että Palopuro ja eteläinen elinkeinoalue toteutuvat. Ero urien välillä vuonna 2050 on noin 7 000 asukasta — koko Palopuron asemanseudun verran.

Lähteet: Tilastokeskus, väestörakenne 2015–2025 ja väestöennuste 2024; Hyvinkään maankäytön toteuttamisohjelma 2026–2035 (20.5.2026); Kuntaliitto, Hyvinkään kuntakortti 3.9.2026 (väestöennusteen perusura, MDI).

3)Yrityskentän tulevaisuuden murros

Mistä yritysten yhteisövero tulee

Vuonna 2024 Hyvinkäällä piti kotipaikkaa 2 574 yhteisöverotuksessa olevaa yritystä, ja niille maksuunpantiin yhteisöveroa yhteensä 51,3 M€. Tämä on yritysten yhteisövero, ei kaupungin saama yhteisövero-osuus; ero on selitetty alla. Yritysten yhteisövero on poikkeuksellisen keskittynyt: Konecranes Oyj kantaa siitä 48 %, ja Tavaraliikenne (GVN02) ja Tavaroiden valmistus (GVN03) — sama nosto- ja siirtolaitteiden toimiala, jossa toimii kaksi eri konsernia, Konecranes ja KONE — yhdessä 64 %. Toinen tukijalka on Rakennettu ympäristö (GVN07), 21 % verosta hajautuneena kiinteistö- ja rakennusyhtiöihin.

Ilman ankkuriyritystä

Kun yritysten yhteisövero lepää yhden yrityksen varassa, kunnan kannattaa tuntea myös se kuva, jossa tämä yritys ei ole mukana. Ilman Konecranes Oyj:tä Hyvinkään maksuunpantu yhteisövero on 26,7 M€, ja verkostojen järjestys muuttuu: Rakennettu ympäristö (GVN07) on suurin verkosto 40 %:n osuudella, Tavaraliikenne (GVN02) putoaa 21 %:iin ja Vaihdanta (GVN08) nousee 11 %:iin. Tämä on se Hyvinkää, jonka yrityskenttä on hajautunut ja paikallinen — ja jonka yritysten yhteisövero on puolet nykyisestä.

Yhteisöveron jakautuminen verkostoihin, kaikki yritykset ja ilman suurinta maksajaa (2024)

Lähde: Verohallinto 2024. Poissulku koskee vain Konecranes Oyj:tä; konsernin kaksi muuta yhtiötä (6,4 % verosta) ja KONE Industrial Oy ovat mukana molemmissa sarakkeissa. Sähköisessä raportissa lukija voi valita poissuljettavien suurimpien maksajien määrän itse.

Paikallinen, kansallinen vai kansainvälinen

Suurimmat maksajat kilpailevat maailmanmarkkinoilla. Tavaraliikenteen ja valmistuksen murrospaine tulee siksi Hyvinkäälle ulkoa ja nopeasti: satamien ja terminaalien automaatio etenee asiakkaiden investointisyklien, ei kaupungin päätösten, tahdissa. Rakennettu ympäristö, Vaihdanta ja Ravinto palvelevat pääosin paikallista ja seudullista kysyntää, ja niiden murros etenee asukasmäärän, verkkokaupan ja kaupungin omien hankkeiden tahdissa. Taulukko T09 erittelee tämän verkostoittain.

T06Hyvinkään yrityskenttä arvonluontiverkostoittain (2024)

Lähde: Verohallinto, yhteisöjen tuloverotuksen julkiset tiedot 2024 — yritykset, joiden kotipaikka on Hyvinkää; Ratkon TOL → arvonluontiverkosto -silta v1.0. Yritys, jolla on kaksi verkostoa, on jaettu painoin 0,7 ja 0,3. Sarakkeen otsikkoa napsauttamalla taulukon voi lajitella.

Kuinka monen varassa

Verkoston koko kertoo, paljonko veroa se kantaa; keskittymä kertoo, kuinka haavoittuva se on. 3 verkostoa lepää yhden maksajan varassa: Tavaraliikenne (GVN02), Tavaroiden valmistus (GVN03) ja Energia (GVN05). Rakennettu ympäristö (GVN07) ja Työn korvaus koneilla (GVN10) ovat keskittyneitä mutta eivät yhden yrityksen varassa: puolet verosta kertyy 4 ja 4 maksajalta. Vaihdanta (GVN08), Yhteistyökyky (GVN18) ja Ravinto (GVN04) ovat hajautuneita, ja niiden vero tulee monelta pieneltä maksajalta.

T07Kuinka monen maksajan varassa arvonluontiverkosto lepää

Lähde: Verohallinto 2024, yritykset joiden kotipaikka on Hyvinkää. Taulukkomuodossa liitteessä C.

Kenen varassa

Kymmenen suurinta maksajaa kattaa 75 % kaupungin yritysten yhteisöverosta. Listan kärjessä on nosto- ja siirtolaitteiden valmistus kahdessa eri konsernissa; muut kärkikymmenikön yritykset ovat kiinteistö- ja rakennusyhtiöitä sekä kaukolämpöyhtiö. Yhteisöjen tuloverotustiedot ovat julkisia, joten maksajat voidaan nimetä.

T07bSuurimmat yksittäiset maksajat (2024)

Lähde: Verohallinto, yhteisöjen tuloverotuksen julkiset tiedot 2024. Yritys esiintyy kerran ja koko verollaan; T06:n summissa vero jakautuu verkostojen kesken painotuksen mukaan. Konecranes Oyj, Konecranes Finland Oy ja Konecranes Global Oy ovat samaa konsernia; KONE Industrial Oy on eri yhtiö.

Pienet monet, suuret harvat

64 % Hyvinkään yrityksistä ei maksa yhteisöveroa lainkaan, ja 5 yritystä, joiden verotettava tulo ylittää miljoonan, kantaa 68 % verosta. Yritysten lukumäärä ja yhteisövero jakautuvat siis lähes päinvastaisesti: kuviossa harmaa palkki kuvaa edellistä ja oranssi jälkimmäistä.

T08Elinkeinoelämän rakenne kokoluokittain (2024)

Lähde: Verohallinto 2024. Taulukkomuodossa liitteessä C.

Missä asiakkaat ovat

Murrospaineen nopeus riippuu siitä, missä verkoston asiakkaat ovat: kansainvälisesti kilpaileva toiminto kohtaa uuden teknologian ensin, paikallinen palvelu viimeisenä. Hyvinkään kaksi suurinta veronmaksajaverkostoa ovat kansainvälisiä, Rakennettu ympäristö (GVN07) ja Ravinto (GVN04) paikallisia. Taulukko on järjestetty murrospaineen nopeuden mukaan.

T09Toiminnan maantieteellinen ulottuvuus

Aineistossa ei ole yrityksen markkina-aluetta; sarakkeet ovat Ratkon arvio T07b:n yritysten ja toimialojen perusteella.

4)Arvonluonti työmarkkinoilla

Työ jakautuu tasaisemmin kuin vero

Hyvinkäällä oli vuoden 2023 lopussa 19 649 työpaikkaa. Toimialoittain suurimmat ovat terveyspalvelut, tukkukauppa, erikoistunut rakennustoiminta ja koneiden valmistus. Arvonluontiverkostoittain luettuna työ jakautuu paljon tasaisemmin kuin yritysten yhteisövero: Rakennettu ympäristö (GVN07), Tavaroiden valmistus (GVN03), Vaihdanta (GVN08) ja Terveys (GVN12) kantavat kukin 13–18 prosenttia työpaikoista. Uuteenmaahan verrattuna Hyvinkäällä on selvästi enemmän valmistuksen (14 % vastaan 6 %) ja terveyden (13 % vastaan 7 %) työpaikkoja ja vähemmän osaamisen, havaintojen ja valtarakenteiden työtä — Helsingin seudun pääkonttori- ja hallintotyö on pääkaupunkiseudulla.

Työpaikat ja työlliset

Kaupungin asukkaista 23 877 on 25–64-vuotiaita, ja työpaikkaomavaraisuus on 95 prosenttia: työpaikkoja on lähes yhtä paljon kuin työllisiä asukkaita, mutta osa asukkaista pendelöi pääkaupunkiseudulle ja osa työpaikoista täyttyy naapurikunnista. Luvun 5 tekoälyluvut kuvaavat alueella sijaitsevia työpaikkoja, kuten tämä luku.

T10bYleisimmät työpaikat toimialoittain (2023)

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2023 (tyokay/115h), TOL 2008 → TOL 2025 -muunnos. Ryhmittely on toimialan, ei ammatin mukaan; ammattiryhmät ovat luvussa 5 (T15b).

T11Kaikki työpaikat arvonluontiverkostoittain (2023)

Sarake Erotus vertaa Hyvinkäätä Uuteenmaahan: vihreä ▲ tarkoittaa, että verkoston osuus on Hyvinkäällä maakuntaa suurempi, punainen ▼ pienempi, ja sävy tummenee eron kasvaessa (alle 2, 2–5 ja yli 5 prosenttiyksikköä).

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2023; Ratkon TOL → arvonluontiverkosto -silta. Sisältää myös kunnan ja hyvinvointialueen työpaikat.

5)Tekoälyn työmarkkinavaikutus

Miten altistuma tekoälylle mitataan

Hyvinkään tulos

Hyvinkään luku on Uuttamaata matalampi, koska kaupungin työpaikoista suurempi osa on hoivassa, rakentamisessa, valmistuksessa ja myynnissä ja pienempi osa liike-elämän asiantuntijatyössä kuin maakunnassa keskimäärin. Palkkasummalla painotettuna korvattavuus on korkeampi (5,0/10) kuin työpaikoilla painotettuna, koska altistuneimmat ammatit ovat hyväpalkkaisia.

Mihin murros kohdistuu

Luokan 7–8 työpaikat ovat kolmessa ammattiryhmässä: liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat (7,4/10), liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat (8,0/10) ja luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (7,0/10) — yhteensä 19 % työpaikoista. Kaupungin kaksi suurinta ammattiryhmää, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät ja myyjät, ovat luokassa 3–4. Verkostoittain korvattavuus on korkein Rakennetussa ympäristössä (GVN07, 4,7/10) ja Osaamisessa (GVN15, 4,6/10) ja matalin Tavaroiden valmistuksessa (GVN03, 3,6/10) — valmistuksen murros on robotiikkaa, ei tekoälyä, ja se on luvussa 6.

T15Työpaikat tekoälyaltistumisen mukaan (arvio)

Mitä kuvio kertoo. Hyvinkäällä on koko maata enemmän työpaikkoja sekä ylimmässä käytössä olevassa luokassa 7–8 (+4,3 pp) että alimmassa luokassa 1–2 (+2,9 pp), ja vähemmän keskiluokissa. Luokka 9–10 on tyhjä: yhdessäkään ammattiryhmässä ei yli 90 prosenttia tehtävistä ole arvioitu automatisoitaviksi. Tarkimmalla ammattitasolla luokkaan yltää koko maassa kahdeksan ammattia ja alle prosentti työllisistä (luokan 9–10 välilehti); kuntatasolla niiden määrää ei voi arvioida, koska ammattirakenne julkaistaan kunnittain vain ryhmätasolla. Luokkien osuudet ja palkkasummaosuudet ovat taulukkona liitteessä C.

Lähteet: Eloundou ym. 2024 (tehtäväarviot); ONET 30.0 (tehtävien tärkeyspainot); ESCO–ONET-silta; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2023 ja palkkarakennetilasto 2024 (kokonaisansion mediaani). Hyvinkään ammattirakenne on arvio, joka on laskettu Uudenmaan ammattirakenteesta ja Hyvinkään toimialarakenteesta (liite A). Pisteytyksen versio: liite A.

T15bHyvinkään suurimmat ammattiryhmät ja niiden automaatioriski

Mitä taulukko kertoo. Kymmenen suurinta ammattiryhmää kattavat 58 % työpaikoista. Kolme niistä on luokassa 7–8 ja ne ovat asiantuntijatyötä; kolme suurinta fyysisen ja hoivatyön ryhmää ovat luokissa 1–4.

Lähde: kuten T15. Työpaikkamäärät ovat arvioita, koska Tilastokeskus ei julkaise ammattirakennetta kuntatasolla: ne on laskettu Uudenmaan ammattirakenteesta ja Hyvinkään toimialarakenteesta. Maakuntatasolla testattuna arvion keskimääräinen poikkeama on 0,655 prosenttiyksikköä; toimisto- ja asiantuntijatyön ryhmissä arvio erottaa kuntaa maakunnasta heikoimmin. Jos kaupungilla on oma ammattirakenneaineisto alueen työpaikoista, se korvaa arviot.

T16Tekoälyaltistuminen arvonluontiverkostoittain

Mitä taulukko kertoo. Verkostojen väliset erot ovat pieniä (3,1/10–5,7/10), koska jokaisessa verkostossa on sekä toimistotyötä että fyysistä työtä. Tekoälymurros ei siis kohdistu yhteen verkostoon vaan samoihin ammatteihin kaikissa verkostoissa; verkostojen välinen ero syntyy luvun 6 muista teknologioista.

Lähde: T15 ja T11 ristiin. Verkoston ammattirakenne on arvioitu sen toimialojen ammattirakenteesta; luokkasarakkeet ovat osuuksia verkoston työpaikoista (luokka 9–10 on tyhjä). Loput verkostot liitteessä C.

T17Muutosnopeuden seurantamittarit

Alla olevilla kynnysarvoilla kunta voi arvioida tekoälyaltistumaan liittyvien riskien etenemistä. Kyse ei ole ennusteesta vaan siitä, että kynnysarvon ylittyessä on syytä tehdä uusi arvio.

Lähteet: Tilastokeskus, työnvälitystilasto (tyonv/12ti, kuukauden lopun tiedot ammattiryhmittäin, luokiteltu T15:n luokkiin); OpenAI Signals (CC BY 4.0). Kynnysarvot ovat Ratkon sääntöjä.

6)Mitkä teknologiat vaikuttavat Hyvinkääseen eniten

🚚Tavaraliikenne (GVN02) ja 🏭Tavaroiden valmistus (GVN03): nostolaitteet ja terminaalit

Hyvinkäällä nämä kaksi verkostoa ovat sama toimiala, nosto- ja siirtolaitteiden valmistus. Arvioiden mukaan Tavaraliikennettä muuttavat eniten itseohjautuvat ajoneuvot, yhteistoiminnalliset tekoälyagentit ja toimitusketjujen jäljitettävyys; valmistusta humanoidirobotit, uudelleenkonfiguroitavat tehtaat ja valmistuksen standardit. Kypsyydestä arviot eivät ole niin yksimielisiä kuin pisteet antavat ymmärtää. Tekoälyagentit ovat valiokunnan mukaan jo tuotteita, joita toimitetaan; tuorein kansallinen megatrendiarvio pitää agenttipohjaista tekoälyä vasta tuloillaan, ja EU:n tutkimuskeskus lukee agentit nousevaksi kyvykkyystrendiksi, joka nostaa tuottavuutta mutta avaa vastuukysymykset. Itseohjautuvien ajoneuvojen kypsyydestä on edelleen vain yksi arvio. Muut arviot lisäävät siihen kaksi huomiota: autonominen liikenne on myös väylänpidon kysymys, koska ohjaus toimii vain ympäristössä, johon se on koulutettu, ja tutkimuksen kärki on yhä komponenteissa — sensorifuusiossa, lidar-paikannuksessa ja ajoneuvojen 6G-viestinnässä.

Robotisaatiosta arviot ovat yksimielisempiä, ja niiden suunta poikkeaa tutusta pelosta: robotit nähdään valmistuksen työvoimapulan ratkaisuna toistuvissa tehtävissä, ja Saksassa teollisuusrobottien on havaittu luoneen työpaikkoja palveluihin valmistuksen menetysten vastapainoksi. Vaikutus kasvaa siinä kohdassa, jossa humanoidirobotit yhdistyvät tekoälyyn — silloin muutos ei enää rajoitu tietotyöhön. Laajimman tuen saavat digitaaliset kaksoset: kaivosteollisuudessa robottiautomaatio on jo luonut uusia työrooleja koneiden hallintaan digitaalisten kaksosten kautta, etävalvontaa ja ennakoivaa kunnossapitoa, mikä on suoraan nostolaitteiden palveluliiketoiminnan malli.

Konecranes ja KONE Industrial myyvät juuri tähän markkinaan: automatisoidut satamanosturit ja etäohjatut terminaalit ovat niiden tuotteita. Siirtymän nopeus ratkaisee suurimman veronmaksajan aseman kumpaankin suuntaan, eikä kaupunki voi siihen vaikuttaa muuten kuin toimintaedellytyksillä. Se, että tärkeimmän teknologian kypsyys lepää yhden arvion varassa, on itsessään havainto: kuljettajattoman terminaaliliikenteen kaupallistumista kannattaa seurata omana mittarinaan.

🏗️Rakennettu ympäristö (GVN07): hidas rakenne, nopea tietotyö

Rakennettua ympäristöä muuttavat arvioiden mukaan eniten itseohjautuvat ajoneuvot ja niitä tukeva infrastruktuuri, sitten anturiverkot, tekoälyagentit ja autonomiset robotit. Kuljettajaton liikenne ei ole kaupungille vain liikennekysymys vaan väylänpidon ja kaavoituksen kysymys: sensoritekniikka tulee osaksi katu- ja tieverkon ylläpitoa, ja Palopuron asemanseutu ja eteläinen elinkeinoalue mitoitetaan aikana, jolloin 15 minuutin kaupunki ja mikroliikkuminen ovat vielä tutkimuksen signaaleja. Rakennuksille, kiinteistöille ja koko kaupungille rakennettavat digitaaliset kaksoset — useiden tietolähteiden itsestään päivittyvä kopio, jolla simuloidaan skenaarioita ja valvotaan reaaliajassa — ovat eurooppalaisessa tutkimuksessa oma kasvava alueensa, jota valiokunnan pisteytys ei tässä verkostossa sisällä; ne ovat kaavoituksen ja kiinteistönpidon seuraava työkalu. Hyvinkäällä verkoston työ on valtaosin rakentamista ja kiinteistönhoitoa, jossa robotisaatio on vasta prototyyppivaiheessa. Suunnittelun, ylläpidon ja energianhallinnan tietotyö altistuu tekoälylle jo nyt, 6G:n etäläsnäolo siirtää osan huolto- ja korjaustyön ohjauksesta paikan päältä etätyöksi, ja siitä tulee verkoston korvattavuus luvussa 5 (4,7/10). Aurinkosähkön historia muistuttaa, että hajautettu käyttöönotto kulutuspaikkojen lähelle voitti keskitetyn mallin — rakennusten katot, eivät aavikot — ja kiertotalousrakentaminen nousee tutkimuksessa signaalina, joka koskee sekä uudisrakentamista että Ridasjärven kiertotalousaluetta.

🛒Vaihdanta (GVN08): verkkokauppa on jo valtavirtaa

Vaihdantaa muuttavat eniten kattava laajakaistayhteys ja digitaalisen valuutan maksuverkot; tekoälyagentit ja hajautetut luottamusverkot seuraavat. Laajakaista on kaikkien arvioiden mukaan kaupallista, mutta 6G:stä arviot hajoavat: yhden mukaan se on jo skaalausvaiheessa, toisen mukaan sen määrittely on vielä kesken. Digitaalisesta valuutasta arviot kertovat suunnan — EU, Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat keskuspankkivaluutoilla, ja tekoälyagentit ja älysopimukset kiihdyttävät kysyntää — mutta kypsyysarvio on edelleen yksi, ja se sanoo: toimiva prototyyppi. Merkittävin uusi havainto on asiointiagentti: tekoälyagentit ovat tulossa arkiseen verkkokäyttöön tekemään ostoksia ihmisen puolesta, mikä siirtää vähittäiskaupan kysyntää vielä askeleen kauemmas paikallisista myymälöistä. Hyvinkäällä muutos on jo käynnissä verkkokauppana, joka siirtää kysyntää pois paikallisilta myymälöiltä. Kaupungin kaupallinen selvitys (24.2.2026) on laadittu keskustaajaman yleiskaavan päivitystä varten juuri tämän muutoksen mitoittamiseksi, ja asiointiagentit ovat se tekijä, joka kannattaa lisätä mitoitukseen seuraavassa päivityksessä. Vaihdanta on työpaikoissa kolmanneksi suurin verkosto mutta yritysten yhteisöverossa pieni.

🩺Terveys (GVN12): julkinen verkosto

Terveyttä muuttavat täsmälääketiede ja genomidiagnostiikka sekä luotettavat tekoälyjärjestelmät; reunatekoäly ja yksityisyyden säilyttävä anturointi tukevat etähoitoa. Täsmälääketieteen suunnasta arviot ovat yksimielisiä: genomiikan, kuvantamisen, potilastiedon ja puettavien sensorien datasta koottavat virtuaaliset potilaskaksoset ovat sen seuraava muoto, ja generatiivinen tekoäly kiihdyttää niiden kehitystä. Luotettavuus ja selitettävyys sen sijaan ovat arvioissa vaatimus, eivät kypsyys — jokainen pitää niitä terveydenhuollon tekoälyn ehtona, kukaan ei arvioi, kuinka pitkällä niiden toteutus on. Käytännössä ratkaiseva teknologia on hajautettu, yksityisyyden säilyttävä koneoppiminen, jolla malleja koulutetaan jakamatta potilasdataa: se määrää, voidaanko tekoälyä käyttää hyvinvointialueen tietoon lainkaan. Terveys kantaa 13 % Hyvinkään työpaikoista, ja palvelut tuottaa hyvinvointialue. Vaikutus näkyy hyvinvointialueen palvelurakenteessa ja Hyvinkään sairaalan asemassa, ei yritysten yhteisöverossa. Kaupungin omaan palvelutuotantoon sama teknologia tulee toista kautta: generatiivinen tekoäly parantaa julkisten palvelujen saavutettavuutta selkokielellä ja asiakkaan omalla kielellä, mutta kuntalaisen keinot riitauttaa tekoälyn tuottama päätös ovat toistaiseksi rajalliset — käyttöönoton ehto on siis sama kuin terveydenhuollossa.

⚡Energia (GVN05): Hyvinkään oma pilotti

Energiaa muuttavat sähköverkon mittakaavan energiavarastot ja häiriönsietoiset mikroverkot sekä vihreä vety. Kulomäen 300 000 kuution lämmön kausivarasto on näistä ensimmäisen paikallinen toteutus, ja Ridasjärven kiertotalousalue kasvaa. Muut arviot tarkentavat kuvaa kahdella tavalla. Ensinnäkin se, mitä valiokunta kutsuu mikroverkoksi, on eurooppalaisessa tutkimuksessa nimeltään älykäs paikallinen energiajärjestelmä, positiivinen energia-alue ja viidennen sukupolven kaukolämpö — integraation ja järjestelmäajattelun teknologioita, jotka osuvat suoraan Hyvinkään Lämpövoiman verkkoon ja Kulomäen varastoon. Hyvinkää ei siis ole vain pilotti vaan sellaisen kehityslinjan varhainen toteutus, josta Euroopassa julkaistaan aktiivisesti. Toiseksi varastointitutkimus painottuu sähkökemiaan ja uusiin muotoihin — akkujen suorakierrätykseen ja painovoimavarastoihin, joiden patentit ovat pääosin kiinalaisia — eikä lämpövarastoihin, ja akkujen kysynnän ennakoidaan kasvavan tuotantoa nopeammin. Vedystä arvio on edelleen yksi; muut arviot nimeävät sen vain tutkimuksen signaalina. Verkosto on yritysten yhteisöverossa pieni, mutta se on konkreettisin esimerkki uuden toimintatavan toteutumisesta kaupungin omalla maalla.

T18Murrosteknologiat verkostoittain

Lähteet: teknologiat, vaikutuspisteet ja kypsyysarviot eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportista TuVJ 2/2026 (Radical Technology Inquirer; kuudesta verkostosta kuusi vaikuttavinta teknologiaa, vaikutus vähintään 10); sarake "Missä näkyy Hyvinkäällä" on Ratkon arvio T06:n, T07b:n, T11:n, kaavoituskatsauksen 2025 ja kaupallisen selvityksen 2026 perusteella. Mustalla kirjoitetut rivit ovat teknologioita, joilla on Hyvinkäällä tunnistettu kohde; muut on jätetty vaaleiksi. Vaikutus- ja kypsyysasteikot on selitetty luvussa 1 (T06a). Muut verkostot ovat luvun 1 verkostoselaimessa.

Muun arvion esiin nostamiksi merkityt rivit ovat teknologioita, jotka muut arviot nostavat esiin mutta joita valiokunnan pisteytys ei sisällä: FIIA Report 75 (2024), Sitran Megatrendit 2026, valtioneuvoston toimintaympäristöanalyysi 2024:54 (luku 6), OECD:n Geography of Generative AI (2024), JRC:n Generative AI Outlook Report (2025) ja Weak signals in Science and Technologies 2024 (2025) sekä GAO:n teknologia-arviot GAO-24-106946 ja GAO-25-107172. Näiden rivien vaikutus- ja kypsyyspisteet ovat Ratkon arvio valiokunnan asteikoilla ja RTI-menetelmän kypsyysmääritelmillä; peruste näkyy osoittamalla lukua. Rivit on otettu mukaan vaikutuspisteestä riippumatta. Kaikkien teknologioiden kypsyysarviot on verrattu kahdeksan arvion kesken, ja erimielisyydet on kirjoitettu lukuun 6.

7)Teknologia ja kunnan verokertymä

Kunnallisvero on kolme neljäsosaa

Hyvinkään verotulot olivat vuonna 2025 yhteensä 118,3 miljoonaa euroa: kunnallisvero 91,2, kiinteistövero 17,4 ja kaupungin yhteisövero-osuus 9,7 miljoonaa. Kunnallisveron pohja on kaupunkilaisten palkkatulo, 1 017,9 miljoonaa euroa vuonna 2025, ja siihen luvun 5 tekoälyaltistuma kohdistuu. Kunnallisvero maksetaan asuinkunnan mukaan, joten myös pääkaupunkiseudulla työskentelevien hyvinkääläisten altistuma näkyy täällä.

Yhteisövero-osuus on toinen riski ja toinen aikajänne

Hyvinkäällä yhteisövero-osuus on kahdeksan prosenttia verotuloista, ja Konecranesin vero luetaan kaupungille vain sen hyvinkääläisten toimipaikkojen osuudella. Tilinpäätöksen mukaan Hyvinkään jako-osuus nousi 11,7 prosenttia vuodesta 2024, koska hyvinkääläisten yritysten verotettava tulo kasvoi koko maan yrityksiä nopeammin. Yritysten yhteisövero (T20) kasvoi 30,3 miljoonasta 51,3 miljoonaan vuosina 2020–2024; kaupungin osuus (T19) ei seurannut tätä, koska kuntien osuutta korotettiin tilapäisesti 2020–2021 ja leikattiin 2023 hyvinvointialueuudistuksessa.

T19Kunnan verotulot ja valtionosuudet

Lähde: Hyvinkään kaupungin tilinpäätökset 2021, 2024 ja 2025 (verorahoitus). Vuoden 2023 rakennekatkos: hyvinvointialueuudistus leikkasi kunnallisveroprosentista 12,64 prosenttiyksikköä ja yhteisöveron kuntaosuudesta kolmanneksen, joten sarja ei ole vertailukelpoinen katkoksen yli.

T20Hyvinkääläisten yritysten maksuunpantu yhteisövero (koko Suomi)

Lähde: Verohallinto, yhteisöjen tuloverotuksen julkiset tiedot 2020–2024. Tämä on yritysten yhteisövero kotipaikan mukaan, ei kaupungin yhteisövero-osuus (T19); lukuja ei voi verrata keskenään.

T21Verokertymän riskit ja potentiaalit

Suuruusluokat on laskettu taulukoista T15, T16, T06, T07b ja T19; mekanismi ja suunta ovat Ratkon arvio. Kortti 2 on lähdeviite tutkimukseen: jäykillä palkoilla kognitiivisen työn kustannus tulee työttömyytenä, ei palkkoina.

8)Koulutustarveanalyysi

Luku vastaa kysymykseen: tuottaako alue sitä osaamista, jota luvuissa 5–7 kuvattu kehitys vaatii?

Havaintoja Hyvinkään koulutustarjonnasta:

• Korkeakoulupaikoista on ylikysyntää juuri niillä aloilla, joiden työn sisältö muuttuu ensin. Laurean kauppaan ja hallintoon haki 883 henkilöä 130 paikalle (6,8 hakijaa paikkaa kohti), terveyteen 3,7 ja hyvinvointiin 3,9. Kauppa ja hallinto kouluttaa liike-elämän ja hallinnon asiantuntijatehtäviin, jotka ovat luvun 5 luokassa 7–8 (26 % Hyvinkään työpaikoista); terveys ja hyvinvointi kouluttavat luokan 3–4 työhön.
• Rakentamisen ja prosessitekniikan paikat jäävät täyttämättä. Hyrian arkkitehtuuri ja rakentaminen: 114 paikkaa, 21 hakijaa, 34 paikan vastaanottanutta; materiaali- ja prosessitekniikka 22 / 9 / 13. Rakennettu ympäristö on Hyvinkään suurin verkosto työpaikoissa (18 %), ja sen työ on luvun 6 mukaan sitä, jota tekoäly korvaa hitaimmin.
• Nosto- ja siirtolaiteteollisuuden osaamiselle on yksi paikallinen väylä. Kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikan perustutkintoon otetaan 44 opiskelijaa vuodessa (75 hakijaa), kun Tavaraliikenne ja Tavaroiden valmistus työllistävät Hyvinkäällä 3 532 henkeä ja kantavat 64 % yritysten yhteisöverosta. Logistiikan automaatioon ja robotiikan kunnossapitoon ei ole eriteltyä koulutusta.
• Aikuisten täydennyskoulutuksen kysyntä ei näy tässä aineistossa. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen 110 paikkaa täytetään jatkuvassa haussa, jota yhteishaun tilasto ei kata. Luokan 7–8 työpaikkojen (5 176) sisällön muutos hoidetaan pääosin juuri tätä kautta, joten sen seuranta vaatii Hyrian ja Laurean omat tiedot.
• Paikallinen korkeakoulutie on kapea. Sekä lukio että ammatillinen perustutkinto antavat korkeakoulukelpoisuuden; lukioon haki 372 nuorta 300 paikalle. Laurean Hyvinkään kampus on kaupungin ainoa korkeakoulu, ja sen alat ovat kauppa, terveys ja hyvinvointi, joten muiden alojen korkeakoulutus haetaan kaupungin ulkopuolelta.

T22Koulutustarjonta alueella

Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, yhteishaku 2025, oppilaitokset Hyvinkäällä.

T23Osaamisen kysyntä ja tarjonta

Osaamisalueet on johdettu taulukoista T15b ja T18; tarjonta T22:sta. Erotus ja ratkaistavuus ovat Ratkon arvio.

9)Jatkosuositukset

Luku vastaa kysymykseen: mitä kunnan pitäisi tehdä, ja mitä sen nykyinen strategia jättää huomaamatta?

Pelikirja 2027–2030 tunnistaa digitalisaation tukipilarina ja Well Business Parkin kärkihankkeena, mutta se ei nimeä tekoälyä eikä sitä, että hyvinkääläisten yritysten yhteisövero lepää yhden konsernin automaatiomarkkinan varassa. Suositukset on kirjoitettu tämän aukon ympärille, ja jokainen viittaa taulukon riviin, josta se seuraa.

T24Suositukset

Suositukset ovat Ratkon. Sarake Perustuu viittaa tämän raportin taulukoiden riveihin.

›Liitteet

Liite A · Aineisto ja menetelmä

Liite C · Taulukot

T25 · Aineiston kattavuus

T15 · Työpaikat tekoälyaltistumisen luokissa, taulukkona

T07 · Keskittymä taulukkona

T08 · Kokoluokat taulukkona

T27 · Luokittelun resoluutio

T16 · loput arvonluontiverkostot

T29 · Ammattiryhmien korvattavuus, Uusimaa (mitattu, taso 3) — kymmenen suurinta ryhmää maakunnassa

Liite D · Lähteet

T04Kunnan ja maakunnan suunnitteluasiakirjat

Lähteet: Hyvinkään kaupunki (hyvinkaa.fi, asiakirjat ladattu 13.9.2026); Uudenmaan liitto. Asiakirjat ladattu 13.9.2026.

Kunnan asiakirjat (hyvinkaa.fi, ladattu 13.9.2026)

• Hyvinkään Pelikirja 2027–2030, kaupunkistrategia (KV 9.3.2026; esite 12.3.2026)
• Hyvinkään Pelikirja 2.0, kaupunkistrategia 2023–2027 (2022)
• Maankäytön toteuttamisohjelma 2026–2035 (20.5.2026)
• Kaavoituskatsaus 2025 (täydennetty 1.12.2025)
• Kaavoitusohjelma 2026–2028
• Keskustaajaman osayleiskaava 2030, selostus ja määräykset (KV 2012)
• Keskustan kehittämissuunnitelmat (28.11.2022)
• Hyvinkään kaupallinen selvitys (24.2.2026)
• Asumisen linjaukset 2019–2027
• Koko kaupungin väestösuunnite 2020–2040
• Hyvinkään ympäristöohjelma 2023–2027
• Hyvinkään kestävä liikkuminen 2030 (2016)
• Laaja hyvinvointikertomus 2024
• Kestävän talouden ohjelma 2020–2024 (KV 17.6.2020)
• Tilinpäätökset 2021, 2024 ja 2025
• Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026–2028

Maakunta ja seutu

• Uudenmaan liitto: Uusimaa-kaava 2050, selostus (lainvoima 13.3.2023)
• Uudenmaan liitto: Ratkaisujen Uusimaa — Uudenmaan maakuntaohjelma 2026–2029 (9.12.2025)
• Uudenmaan liitto: Uudenmaan väestö- ja työpaikkaprojektiot vuoteen 2060 (2025)
• Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot: Neljä skenaariota vuoteen 2050 (2025)
• Uudenmaan liitto: Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartta (2022)
• Kuntaliitto: Hyvinkään kuntakortti (3.9.2026)

Luvut ovat jäljitettävissä liitteen A aineistoihin. Arvonluontiverkostojen luokitus on eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan; silta toimialoihin on Ratkon. Luvun 6 teknologia-arviot on verrattu seitsemään muuhun kotimaiseen, eurooppalaiseen ja yhdysvaltalaiseen arvioon (liite A).